ANTENNIN ASENNUSOPAS

Ennen antenniasennuksen aloitusta tulee selvittää onko alueella voimakas vai heikko signaali koska se vaikuttaa siihen minkä tyyppinen antenni tulee asentaa. Katvealueiden antenniksi vähän isompi.  Jos et tiedä signaalin voimakkuutta alueelta voit katsella minkä kokoisia antenneja naapureilla on ja päätellä siitä minkä kokoinen antenni tulee asentaa tai voit käydä tv operaattorin nettisivuilla katsomassa kuuluvuuskartasta mikä antaa likimääräisen arvion signaalitasosta. (digita / Dna) Antennitarvikkeita on monentasoisia mutta koska ne joutuvat säiden armoille tulisi valita laadukkaita ja kestäviä tuotteita ja nämä voit ostaa vaikka laatuantenni.fi     kotiantenni.fi        tele-tukku.fi    gigantti.fi finnsat.fi      satshop.fi    biltema.fi     motonet.fi   euronics.fi verkkokauppa.com    power.fi  tokmanni.fi   k-rauta.fi Asennuspaikkaa valitessa ota huomioon antenniin  myöhemmin mahdollisesti tehtävät huoltotyöt siten että antennin luokse on turvallinen kulkureitti. Antenni voidaan asentaa joko katonläpi asennettuna tai sitten rakennuksen päätyyn ulkoseinään ja räystäslaudoitukseen kiinnitettynä. Talon päätyasennus on suositeltavampi asennustapa siitä syystä että vältytään tekemäasta läpivienti vesikatteeseen. Eri taajuusalueiden vastaanottamiseen käytetään erilaisia antenneja UHF ja VHF (tv vastaanotto) (kuvat näistä) Ula (radio) antenni on yleensä 3- elementtinen (kuva), monessa paikassa varsinkin ylen lähettämät taajuudet ovat kuunneltavissa ilman erillisiä antenneja mutta paikallisradioiden vastaanotossa kannattaa käyttää ns. pystypolarisaatio antennia. Zeta Ula antenni on pysty ja vaakapolarisaation yhdistelmäantenni. Myyntiesitteissä tuo pystypolarisaatio antenni usein kyllä vaakatasossa mutta asennus nimenomaan pystyyn (viereinen kuva) ja kohdentaa lähimpään tukiasemaan.

ANTENNIEN SIJOITUS MASTOON

Maston kuormituksen kannalta kannattaa pienimmät antennit sijoittaa maston yläosaan ja isoimmat antennit vastaavasti alemmaksi. Antennien asennusetäisyys vähintään 80 cm. Antennin suuntauksessa voi käyttää apuna operaattorilta saatavan tukiasema kartan avulla  ja näiden mukaan suunnata antennin tai voit tehdä saman kuin antennin valintaan liittyen eli katsoa mihin suuntaan naapureiden antennit osoittavat.

TARVIKKEIDEN VALINTA

Mastoputken ja maston kiinnitystarvikkeiden  tulisi mieluiten olla kuumasinkittyä terästä parhaan kestävyyden ja maadoituksen saavuttamiseksi. Mastoputken hyvä olla 45mm halkaisijaltaan ja seinämän 2mm. COAX kaapelin valinnassa tulee suosia laadukasta ja vähäisen vaimennuksen omaavaa kaapelia. F-Liittimiä on joko kierrettäviä tai ns. selfinstal tyyppisiä, selfinstallit ovat ns. universaaleja ja sopivat monen kokoisiin kaapeleihin kun taas kierrettäviä on monen kokoisia ja tulee olla juuri sopivan kokoinen tietylle kaapelille. Nykyään on käytössä myös ns. kompressio liittimiä jossa F-liitin puristetaan työkalua käyttämällä kaapeliin. Tämä on erinomainen tapa tehdä luotettava ja kestävä liitos. VAHVISTIMEN VALINTA Mastovahvistin asennetaan nimensä mukaisesti antennimastoon, yleensä antennin alaosaan huoltotöitä helpottaen. Mastovahvistimeen kytketään kaikki antennit ja tästä lähtee 1 coax kaapeli tekniseen tilaan missä se kytketään verkkolaitteeseen mikä syöttää jännitteen vahvistimelle ja samaa kaapelia pitkin saa vahvistetun signaalin. Verkkolaitteesta kytkentä jakohaaroittimeen mistä signaali jaetaan yksittäisiin antennirasioihin, tämä on ns. tähtiverkko ja aikaisemmin käytössä ollut ketjuverkko missä teknisessä tilasta lähtee 1 coax kaapeli joka menee lähimpänä olevaan antennirasiaan ja siitä jatkaa kulkua rasiasta toiseen, tällainen verkko on yhtä hyvä kuin sen heikoin linkki, mikäli esim. ensimmäinen antennipistoke vikaantuisi aiheuttaisi se vikaa kaikissa muissakin pistokkeissa. Tähtiverkossa antennipistokkeen vika aiheuttaa ongelman vain siinä kyseisessä pistokkeessa. Mastolta voidaan viedä myös coax kaapelit, kaikilta antenneilta tekniseen tilaan missä ne kytketään omakotitaloissa aluekohtaisilla kytkennöillä varustettuun pientalovahvistimeen tai asuntoyhtiöissä tai vastaavissa missä tarvitaan isompaa vahvistusta päävahvistimeen. Asuntoyhtiöissä aina paras ratkaisu on tuoda erilliset kaapelit kaikilta antenneilta. Mikäli et halua antennivahvistinta mastoon mutta haluat kaikki signaalit tekniseen tilaan yhdellä kaapelilla, tulee sinun käyttää diplexer kytkintä / mastosuodinta mikä yhdistää eri signaalit (uhf, vhf ja ula) yhteen kaapeliin ja teknisessä tilassa kytket katolta tulevan kaapelin laajakaista vahvistimeen ja siitä syöttökaapeli jakohaaroittimeen. Mikäli haaroitin on kiinni teknisen tilan sähkökaapissa missä erillinen teletila tulee tämä haaroitin olla eristettynä kaapista /maadoituksesta, näihin jakohaaroittimiin saa sellaisia kiinnitystarvikkeita ja tämä on helposti tehtävissä. Asennus ilman vahvistinta tulee kyseeseen sellaisissa paikoissa missä voimakas signaalitaso ja signaali viedään yhteen tai kahteen antennirasiaan.

ANTENNIMASTON MAADOITUS JA POTENTIAALITASAUS

Antennimasto tulee maadoittaa joko kytkemällä se talossa olevaan maadoitusrautaan tai viedä maadoituskaapeli sanan varsinaisessa mielessä maahan käyttäen tarkoitukseen sopivaa maadoitusrautaa. Maadoituskaapelin voi mastossa kytkeä joko mastoputkeen tai maston kiinnikkeisiin tarkoituksen mukaisella maadoituskappaleella. Antennisignaalien haaroituskappale tulee eristää maadoituksesta ,Mikäli jakohaaroitin on kiinni teknisen tilan sähkökaapissa, missä erillinen teletila, jakohaaroitin tulee olla eristettynä kaapista /maadoituksesta, jakohaaroittimiin on saatavilla  kiinnitystarvikkeita, niin tämä on helposti tehtävissä. Mikäli jakoaaroitusta ei eristetä maasta ja tehdä potentiaalitasausta voi esimerkiksi valojen tai muiden sähkölaitteiden kytkeminen päälle ja pois päältä aiheuttaa häiriöitä tv kuvassa.

SIGNAALIEN TASOT

Mikäli käytössäsi on kenttävoimakkuusmittari, ovat nämä tasot helposti mitattavissa. Erityyppisillä signaalityypeillä on hivenen erinlaisia viitearvoja mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää että mikäli signaalitasot  antennirasiasta mitattuna ovat  49dbuV-70dbuV välillä on asennus onnistunut. (dbuV = Desibelimikrovoltti) SATELLIITTIANTENNIT Satelliittiantenneista sen verran että niiden asennuksessa tulee huomioida esteetön näkyvyys etelän suuntaan. Suomessa käytettävien satelliittiantennien  koko on yleensä 60cm - 120cm riippuen kohdistettavan satelliitin sijainnista ja asennettavan antennin maantieteellisestä sijainnista suomessa. Etelä-suomessa selviää pienemmällä antennilla kun taas pohjoisissa osissa ja lapissa tarvitaan vähän isompi antenni. Satelliitti asennus lähtee liikkeelle siis siitä että selvitetään minkä kokoisen antennin tietty satelliitti tarvitsee ja onko maantieteellisellä sijainnilla vielä oma vaikutuksensa asiaan. Satelliitti antennin sijoittamisessa kannattaa ottaa huomioon lumenpoiston tarpeellisuus joten pääsy antennille tulisi olla helppo niin lumen estäessä signaalin on se helppo käydä puhdistamassa.